3D-skannaus ja kohdistusmerkkien merkitys
3D-skannaus ja kohdistusmerkkien merkitys korostuu monessa kohtaan 3D-skannausta. Niin todella pienten osien skannauksessa, kuin todella isojen osien skannauksessa. Lisäksi tulee ns. muodottomat muodot, eli sellaiset osat, missä muoto muuttuu todella vähän ja on sileä. Silloin 3D-skannerilla ei ole oikein tarttumapintaa osan skannauksessa.
Hyvänä esimerkkinä pystyn pitämään HP:n 3D-skanneria, eli entistä DAVID:ia. DAVID:n kanssa aloitin työskentelyn heti, kun he julkaisivat ensimmäisen 3D-skannerin. Kun heiltä tuli ensimmäinen valo-ohjattu skanneri, niin hommasin sellaisen itselleni. Vuosien saatossa tämän skannerin heikkoudet ovat tulleet myös hyvin esiin. Yksi oleellinen on se, että HP:ssa ei ole skannausta kohdistusmerkeillä. Siinä eri skannausten yhdistäminen perustuu siihen, että on mahdollisimman paljon päällekkäisiä skannauksia ja pinnan muodot natsaa. Tämä ei toimi silloin, kun osassa on pienet muodon muutokset ja sileät pinnat. Tällöin osassa ei ole paljoakaan ns. tarttumapintaa.
Tälläisissä osissa mukaa tulee kohdistusmerkit. RangeVision 3D-skannereiden kanssa olen työskennellyt vuodesta 2013 asti. RangeVision 3D-skannerissa on 3 skannaus moodia: vapaa, kohdistuspisteet sekä automaattinen pyörityspöydällä.
Yllä olevassa kuvassa näkyy, kuinka 3D-malli rakentuu tarkasti, kun käytetään kohdistuspisteitä. RangeVisionissa pitää näkyä vähintään 3 kohdistuspistettä per skannaus ja kun osaa siirretään, niin vähintään yksi kohdistuspiste edellisestä skannauksesta pitää olla uudessa skannauksessa. Osaa siirrettäessä ja uusia skannauksia otettaessa osa rakentuu samaan aikaan ohjelmistossa ja ns. livenä nähdään, että mistä pitää vielä skannata, että saadaan ehjä 3D-malli. Ohjelmisto myös ilmoittaa, jollei näe tarpeeksi kohdistuspisteitä. Joten parempi olla enemmän pisteitä, kuin vähemmän, se helpottaa skannausta.
Kun käytetään kohdistuspisteitä ja niitä on riittävästi osassa, niin itse skannaus käy nopeasti ja saadaan tarkka 3D-malli aikaiseksi, vaikka kyseessä on ns. muodoton muoto, missä tarttumapita on vähäistä.
Samaa metodia voidaan käyttää myös pienten osien kanssa niin, että laitetaan kohdistuspisteet skannattavan osan ympärille.
Videolla juttua tästä kohdistusmerkeillä 3D-skannauksesta.
Erittäin pienten osien 3D-skannaus
AN-Cadsolutions ja yrittäjä Antti Sulkanen on työskennellyt 3D-skannauksen parissa vuodesta 2007.
